Yritysvastuulaista alustava sopu kolmikantaneuvotteluissa
Kesäkuussa 2023 kerroimme, että Euroopan parlamentti oli muodostanut kantansa EU:n yritysvastuulainsäädännöstä (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD). Nyt Euroopan komissio, parlamentti ja neuvosto ovat kolmikantaneuvotteluissaan päässeet alustavaan sopuun jäsenmaita velvoittavasta laista eli direktiivistä. Direktiiviä muotoillaan vielä lopulliseen muotoonsa, ja viimeistelty teksti julkaistaan alkuvuodesta 2024, minkä jälkeen sitä aletaan soveltamaan jäsenmaiden lainsäädäntöön.
Miten yritysvastuulaki muuttui neuvotteluissa?
Neuvotteluissa ei poikettu merkittävästi yritysvastuudirektiivin ehdotuksesta, eli sen pohjalta voidaan velvoittaa suurten yritysten toimia ihmisoikeuksien ja ympäristön puolesta. Vaikka direktiivi jättää esimerkiksi joitain ympäristövaikutuksia soveltamisalansa ulkopuolelle, on sopu hyvä uutinen. Se, että eurooppalaisten ja Euroopassa toimivien yritysten on pakko ottaa huomioon ihmisoikeus- ja ympäristökysymykset koko arvoketjussaan, on merkittävä askel kohti vastuullisen liiketoiminnan todellista valtavirtaistamista.
Direktiivi velvoittaa yrityksiä selvittämään toimintaansa liittyviä haitallisia ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksia ja puuttumaan niihin. Yrityksillä tulee olla prosessit niiden toiminnasta aiheutuvien haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamiseen, ehkäisemiseen, lieventämiseen ja korjaamiseen. Huolellisuusvelvoitteen laiminlyönnistä voidaan määrätä sanktio ja yrityksille tulee myös siviilioikeudellinen korvausvastuu, mikäli huolellisuusvelvoitetta ei ole noudatettu. Direktiivi asettaa yrityksille myös velvollisuuden laatia ja toteuttaa ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat.
Aiemmasta poiketen neuvotteluissa päädyttiin kuitenkin siihen, että direktiivin huolellisuusvelvoitteet eivät toistaiseksi koske finanssialaa, joka rahoitustensa kautta saattaa mahdollistaa ilmastonmuutosta ja ihmisoikeusrikkomuksia vauhdittavia toimia. Tämä linjaus on vastoin satojen finanssialan ja elinkeinoelämän yritysten, useiden verkostojen ja järjestöjen sekä esimerkiksi Suomen valtion toiveita. Ympäristö- ja ihmisoikeusriskien huomioiminen on erittäin tärkeää vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta. Koko finanssiala tarvitaan mukaan kantamaan vastuuta yritystoiminnan ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista ja huolellisuusvelvoitteet auttaisivat alan toimien yhteenmukaistamista.
Miten yritysvastuulaki etenee seuraavaksi?
Direktiivin lopullinen teksti hyväksytään ensi vuoden alussa. Heti yritysvastuudirektiivin hyväksymisen jälkeen käynnistyy kansallinen täytäntöönpano. Suomessa saatetaan Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan säätää aivan oma lainsäädäntö direktiivin toimeenpanemiseksi: yritysvastuulaki.
Direktiivin toimeenpano Suomessa tulee viemään vielä joitakin vuosia, mutta yritysten on tärkeä valmistautua kehittämällä ihmisoikeus- ja ympäristöhaittojen arviointiaan. Huolellisuusprosessien toimeenpano ympäristö- ja ihmisoikeusvaiktusten näkökulmasta on monille suomalaisille yrityksille kilpailukyvyn edellytys. Kun kansainvälisiltä suuryrityksiltä vaaditaan yhä tiukempaa ympäristö ja ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta, vaikuttaa se myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin arvoketjujen kautta. Yritysvastuudirektiivi (CSDDD) tulee myös tukemaan vastuullisuusraportointidirektiiviä (CSRD), jonka mukaisesti suurten eurooppalaisten yritysten tulee raportoida jo vuoden 2024 toiminnasta.
