Miten YK:n luontosopimus vaikuttaa yrityksiin?
Maanantai 19.12.2022 oli merkittävä hetki luonnon monimuotoisuustyön ja luontokadon pysäyttämisen kannalta: YK:n luontokokouksessa Montrealissa allekirjoitettiin Kunmingin ja Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys eli Global Biodiversity Framework (GBF). Mitä luontokokouksessa tarkalleen päätettiin ja mitä tämä käytännössä tarkoittaa yrityksille?
COP15 eli YK:n luontokokous Montrealissa
COP15 oli luonnon monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen osapuolten 15. konferenssi, joka pidettiin 7.-19. joulukuuta 2022 Montrealissa. COP15-konferenssiin osallistui monipuolisesti edustajia eri elinkeino-elämän tahoilta, kuten maataloudesta, finanssialalta ja tekstiiliteollisuudesta. Erityisen merkittävä merkkipaalu luontotyölle oli konferenssissa hyväksytty Kunming-Montreal luonnon monimuotoisuuden viitekehys GBF, joka sisältää neljä päämäärää ja 23 tavoitetta, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Kokousta ja sopimusta on verrattu merkkipaaluna Pariisin ilmastosopimukseen, sillä sopimuksen katsotaan edistävän merkittävästi luonnon monimuotoisuuden suojelutyötä.
Sopimuksen merkittävimmät tavoitteet yritysten kannalta
Yritysten toiminnan kannalta merkittävimpiä monimuotoisuuskehyksen 23 tavoitteesta ovat:
Tavoite 7: Saastuminen
Tavoite koskee kaikista lähteistä peräisin olevan saastumisen aiheuttamien haittojen ja riskien vähentämistä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä ravinteiden ja torjunta-aineiden aiheuttaman saastumisen vähentämistä, vaarallisten kemikaalien poistamista ympäristöstä sekä muovisaasteen estämistä, vähentämistä ja poistamista ympäristöstä.
Tavoite 15: Biologisen monimuotoisuuden vaikutusten seuranta
Hallituksia kannustetaan toteuttamaan lainsäädännöllisiä ja poliittisia toimia, joilla liike-elämä ja erityisesti suuret ja ylikansalliset yritykset sekä rahoituslaitokset kannustetaan seuraamaan, arvioimaan ja raportoimaan säännöllisesti riskejään, riippuvuuksiaan ja vaikutuksiaan luonnon monimuotoisuuteen. Suurempien yritysten osalta tämä voi koskea niiden vaikutuksia koko hankinta- ja arvoketjussa.
Tavoite 18: Haitallisten tukien poistaminen
Vuoteen 2025 mennessä tunnistetaan ja poistetaan luonnon monimuotoisuutta vahingoittavien toimintojen tai hyödykkeiden tukia. Haitallisia tukia vähennetään vuosittain vähintään 500 miljardilla dollarilla vuoteen 2030 mennessä. Business for Nature -järjestön mukaan ympäristölle haitallisiin tukiin käytetään vuosittain 1,8 biljoonaa dollaria, joka vastaa kahta prosenttia maailman BKT:sta. Haitallisimmat kannustimet poistetaan ensin, jonka jälkeen lisätään myönteisiä kannustimia biologisen monimuotoisuuden suojelulle ja kestävälle käytölle.
Tavoite 19: taloudellisten resurssien käyttöönotto
Tässä tavoitteessa on kyse taloudellisten resurssien käyttöönotosta vuosittain vähintään 200 miljardilla dollarilla vuoteen 2030 mennessä. Osa tästä tulee yksityisestä rahoituksesta ja lisäresursseista, joilla investoidaan monimuotoisuutta edistäviin toimiin. Luonnon monimuotoisuuden ja ilmastotavoitteiden rahoittamisessa on tärkeää optimoida synergiaedut, kuten ekosysteemipalveluiden arvotus, biologisen monimuotoisuuden kompensaatiot ja vihreät joukkovelkakirjalainat, jotta toiminta on mahdollisimman tehokasta maapallon kannalta.
Miten nämä tavoitteet tarkoittavat yrityksille?
Luontokokouksen sopimus korostaa entisestään kiireellisiä toimia, jotka on toteutettava luontokadon pysäyttämiseksi ja luontopositiivisuuden saavuttamiseksi. Tavoite 15 tarkoittaa käytännössä, että valtioiden hallitukset tarvitsevat liike-elämän jokaisen sektorin osallistumaan luontotyöhön ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien riskien, riippuvuuksien ja vaikutusten arvioimiseen viimeistään vuoteen 2023 mennessä. Yritykset voivat tukea tätä toimintapyyntöä tekemällä koko arvoketjun kattavan arvion luontojalanjäljestään, jotta toiminnan merkittävimmät luontovaikutukset voidaan mitata ja arvioida sekä ryhtyä toimenpiteisiin näiden vähentämiseksi. Yritysten varautuminen tulevaan sääntelyyn ajoissa on myös kustannustehokasta, sillä johtavan kilpailuaseman menettäminen liian hitaalla reagoinnilla tuleviin luontotoimiin voi tulla kalliiksi.
Toinen painava syy toimia kiireellisesti luontojalanjäljen muuttamiseksi luontokädenjäljeksi on rahoituksen saamisen turvaaminen tulevaisuudessa. Montrealin luontokokouksessa käynnistettiin Nature Action 100-aloite, joka on sijoittajien johtama maailmanlaajuinen aloite yritysten luontotoimien edistämiseksi. Aloitetta tukevat muun muassa AXA Investment Managers ja Robeco. Kansainvälinen kestävänkehityksen standardilautakunta (ISSB) ilmoitti sisällyttävänsä luontovaikutukset osaksi standardejaan, jonka johdosta rahavirrat saadaa ohjattua vain kestäviin kohteisiin ja investointeihin. Käytännössä sijoittajat siis odottavat jatkossa yrityksiltä enemmän tietoja luontovaikutuksiin ja -toimiin liittyen. Toiminnan ympäristövaikutukset tulevat siis yhä suoremmin vaikuttamaan yrityksen rahoituksen saatavuuteen ja hintaan.