Tieteeseen perustuvien luontotavoitteiden yrityspilotti valmistui – mitä siitä opittiin?

Tieteeseen perustuvien luontotavoitteiden asettaminen on yrityksille tärkeä mahdollisuus toimia luontokatoa vastaan tavoitteellisesti ja tehokkaasti.

Järjestelmää kehittävän Science-based Target Networkin (SBTN) vuoden mittainen luontotavoitteiden hyväksyntään keskittyvä pilottiohjelma on tullut hiljattain valmiiksi. Pilotti osoitti yrityksillä olevan nyt selkeä ja uskottava mahdollisuus asettaa tieteeseen perustuvia luontotavoitteita. 

Toukokuussa 2023 alkaneen pilotin tavoitteena oli:

1. testata tavoitteiden hyväksyntävaatimusten selkeyttä, toteutettavuutta, luotettavuutta sekä kunnianhimon tasoa

2. tarkastella hyväksyntäprosessia ja siihen kuluvia resursseja

3. tukea vaihtoehtoisten hyväksyntämallien tutkimista

4. ymmärtää millaisia resursseja sekä taitoja tavoitteiden asetanta vaatii yrityksiltä sekä niiden hyväksyntä vaatii hyväksyjältä.

Pilottiin valittiin 17 valmiuden, edustavuuden sekä potentiaalisten positiivisten luontovaikutusten kriteerit täyttävää yritystä muun muassa elintarvike-, kemikaali-, tekstiili, kaivos-, rakennusmateriaali-, energia sekä metsäteollisuusalalta. Pilottiyrityksiin lukeutui kaksi suomalaista yritystä, Neste sekä UPM. 

Yritysten tehtävänä oli:

• vaiheessa 1 arvioida toimintansa eri osa-alueiden luontovaikutuksia,

• vaiheessa 2 tunnistaa maantieteellisiä sijainteja joihin priorisoida toimenpiteet, ja

• vaiheessa 3 mitata, asettaa ja julkaista tavoitteensa maankäytölle sekä makean veden käytölle.

Yrityksistä 15 suoritti vaiheiden 1 ja 2 luontovaikutusten arvioinnin sekä toimenpiteiden priorisoinnin. Lisäksi 12 yritystä asetti vaiheen 3 tavoitteet makean veden kulutukselle sekä 9 maankäytölle. Näistä 10 yrityksen tavoitteet hyväksyttiin makean veden kulutukselle ja 7 yrityksen tavoitteet maankäytölle. Yrityksillä on mahdollisuus julkistaa hyväksytyt tavoitteensa 10.01.2025 asti. 

Pilotin aikana toteutetuissa yritysten, konsulttien ja kansalaisjärjestöjen haastatteluissa tavoitteiden asettamisen koettiin nostavan kunnianhimon tasoa luontotoimissa, johtavan strategisiin keskusteluihin johtotasolla, tarjoavan uskottavuutta ja yhteisen kielen sidosryhmätyöskentelyyn sekä toimivan uskollisena kompassina luontotyössä. 

Haastatteluista nousi esiin myös lukuisia haasteita:

• datan saatavuus

• arvoketjujen puutteellinen ymmärrys

• kaikkien sijaintien ja vaikutusten kattaminen kerralla

• korkea kynnys osallistua johtuen edellytetyistä tiedoista, taidoista ja resursseista

• jalkauttaminen arvoketjuihin

• yhdistäminen muihin viitekehyksiin, kuten kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD) tai TNFD-viitekehykseen, joka yhdistää luontovaikutukset taloudelliseen päätöksentekoon.

SBTN:n jatkaessa hyväksyntäprosessin kehitystään, pilotin opit on viety heinäkuussa 2024 päivitettyyn yrityksille tuotettuun tieteeseen perustuvien luontotavoitteiden asettamiseen ohjaavaan oppaaseen. Oppaan mukaan tavoitteiden asettamiseen kannattaa valmistautua sisäisellä yhteistyöllä niin johdon kuin sidosryhmien kanssa, kehittämällä selkeä luontostrategia ja perehtymällä vaadittaviin tieto- ja henkilöresursseihin. Tavoitteiden asettamiseen on lisäksi syytä suhtautua, kuten muihinkin projekteihin, eli prosessille on asetettava budjetti ja aikataulu, joka huomioi myös paikallisen sidosryhmätyöskentelyn vaatiman ajan.

SBTN kehittää parhaillaan myös meriveden kulutukseen sekä pilotin vaiheita 1-3 seuraaviin viitekehyksen vaiheisiin, 4 toimi ja 5 seuraa, keskittyvää ohjeistusta.

Yrityksille tieteeseen perustuvien luontotavoitteiden järjestelmän kehittyminen on hyvä uutinen, sillä ekologisen kestävyyden tuominen toiminnan ytimeen vaatii selkeää tavoitteenasetantaa.

Christine Laine
johtava asiantuntija
Kari & Pantsar Co.